Olen suomalainen ja osaan vai omaa kieltämme. Pitää vaan yrittää pysyä asioissa toisten mukana. Jos menet kauppaan, niin moni tarvike on aivan muuta, kuin suomen kieltä. Tästä syystä pysyttelenkin niissä vanhoissa tutuissa merkeissä. Jos menet jonnekkin, niin kohta on joku ulkomaalainen kysymässä jotakin .Se on oikeastaan hauskaa, kun saa keksiä käsimerkkejä sanojen tilalle.
Ja ne kaupan tavarain tekstit, ne on aivan liian pienellä kirjoitettu. Ja kun silmälasit unohtuvat, niin otappa siitä selvää, mitä olet ostamassa. Ostampa juustoa, mutta mikä on rasvaprosentti. Ei saa selvää. Missä myyjä? Ei näy missään. Menenpä katselemaan jotain vaatetta. Taas sama juttu. Siinä sitten kävelet ja taas kävelet ja hipaiset mennessäsi. Ja taas rahat säästyivät. Mutta sitten kun saat myyjän käsiisi, niin tulee aivan pakko-ostamisen maku. Tämä sopii teille. Kiitos ei, ei tällä kertaa, harkitaanpa vielä ja shoppailu jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti