torstai 28. elokuuta 2014

Ulkonäkö ei kerro kaikkea

Minulla on tapana ostaa ruokakaupan aletuotteita, joissa on voimassa vielä parasta ennen merkintä. Päiväysmerkinnät ovat niin pienillä numeroilla, että niitä ei näe ilman silmälaseja. Minulle on sattunut monta kertaa, että olen joutunut palauttamaan tai soittamaan kotoa myymälään. Tuote on otettu vastaan ja vaihdettu uuteen, tai olen saanut rahani takaisin.

Tässä eräänä päivänä maksaessani ostoksia, kysyin kassamyyjältä, oliko päiväys vielä voimassa. Tavarat siirtyivät nopsaan tahtiin ja myyjän vastaus oli: "En minä katsonut." Siis en saanut pientä palvelua, joka olisi nähty nuoremmilla silmillä ja melko lyhyessä ajassa.

Näin jälkeenpäin olen ajatellut syitä myyjän käyttäytymiseen. Hänen mielestään minä kuulun varmaan siihen toisen luokan sakkiin, joilla ei ole varaa ostaa kunnon ruokatarvikkeita. Itse asiassa olen vaatimaton itseni suhteen. En harrasta muotivaatteita, en meikkaa, en kulje avopäin hiukset lakattuna, enkä puhu kirjakieltä, enkä vieraille ihmisille muutenkaan.

 Minulla on ollut tapana kierrellä autokaupoissa. Kerran sattui silmiini todella kiinnostava auto. Halusin koeajoon kyseisellä autolla. En saanut autoa. Toisella kerralla kävi samoin. Sitten menin kolmannen kerran samaan liikkeeseen ja tuleva autoni oli vielä myymättä. Sillä kertaa aloin jo piikitellä ja en muista kaikkea, mitä sanoin myyjälle, mutta olin melkein vihainen. Viimein sain auton koeajoon. Kävin ajamassa muutaman kilometrin, katselin ja tutkailin ja tänäkin päivänä ajelen samalla autolla. Tästä autokaupasta on kulunut aikaa yli seitsemän vuotta. Nyt olen vähän miettinyt asiaa, että vieläkö vaihdan uudemman auton, vai jätänkö vaihtamatta. En tarvitse enää autoa työhön kulkemiseen.

Tässä vielä vanha tositarina vaatimattomasta miehestä, joka oli ollut ostamassa traktoria. Hänen päällään oli ollut vanhat, resuiset ja likaisetkin vaatteet ja selässä vanha iso reppu. Myyjä ei alkanut kaupantekoon ollenkaan. Siitä mies lähti toiseen liikkeeseen ja siellä teki traktorikaupat. Siellä hän aukaisi vanhan ison ja ruman reppunsa ja samalla rahat lensivät läjänä tiskille. Ja näin traktori maksettiin yhdellä kerralla kokonaan.

Tämän jälkeen tämä juttu levisi siihen ensimmäiseen liikkeeseen ikävin seurauksin, sillä kyseinen myyjä sai työpaikastaan potkut.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti