Seuraan muiden kirjoituksia täällä netissä. Monet kirjoittavat väsymyksestä ja masennuksesta. Olen ihmetellyt, kun he saavat aikaan erilaisia tekemisiä ja harrasteita paljon minua enemmän. Mihin ne kaikki työt yleensä mahtuvat. Minusta tuntuu, että minunkin pitäisi saada jotain aikaan. Jos aloitan jotain, niin esimerkiksi käsityö jää kesken. Sitten unohdan koko jutun, kunnes se jossain vaiheessa tulee esiin jotain penkoessa. Sitten se jää vaivaaman mieltä.Välillä oli kausi, että lankakerät olivat melkein lopullaan, mutta taas kauppakierroksien jälkeen huomaan niitten lisääntyvän. Pitäis kait niistä jotain tehdä, mutta en vain saa aloitettua. Asioita tulee siirrettyä eteenpäin, aina uudestaan ja uudestaan. Tekemättömät kotityöt rasittavat. Jos niitä juoksee pakoon, niin palatessa ne taas jälleen muistuttavat. Siivous on pahin, mihin pitäisi ottaa parempi ote. Minua lohdutti yhden blogin kirjoittajan toteamus, kun hän oli pessyt ikkunoita ja edellisestä pesusta oli kulunut yli vuosi ja hänellä ei ollut siitä mitään paineita. Sitten hänelle tuli hyvä mieli, kun sai ikkunan pestyksi. Nyt lähden etsimään hyvää mieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti